MoMi – Mobiilisti Mikkelissä

Mobiilia oppimista kehittämässä


Jätä kommentti

”Opin kuuntelemaan toista ja annoin muidenkin päättää asioita.”

Rantakylä 35

Kuva Mikko Mäntyniemi

Ihminen, minä ->me -projektimme tuli päätökseen jo joku aika sitten, mutta opella on pitänyt sen verran kiirettä, etten ole ennättänyt raportoimaan tänne.

Projektissa oppilaat siis saivat pelkät tavoitteet OPS:sta, ryhmän ja työhön koulussa käytettävän ajan. Toteutustapa oli vapaa, vain tavoitteet määrittivät sitä, mihin suuntaan ryhmä lähti toteuttamaan omaa oppimistaan. Projektin lopuksi oppilaat esittelivät töitään ja projektin aikaista dokumentaatiota sekä arvioivat omaa oppimistaan sekä työskentelyään.

Tuotoksia

Jokainen ryhmä sai siis esitellä omat tuotoksensa sekä dokumentointinsa. Alla esimerkkinä muutamia pätkiä hyvin erilaisista töistä / dokumentoinneista.

Seela ja Linnea

Osku, Otto ja Sampo

Kooste Minecraftissa tehtyjen töiden esittelystä.

by Iiro & Kalle, Miro & Simo ja Veikka & Rasse

Jokainen työ oli merkittävä, kaikkia oli vaivalla tehty ja pohdittu. Varsinkin ne ryhmät, jotka olivat hyödyntäneet eri medioita, eri välineitä ja työstäneet asioita pitkälle, olivat saavuttaneet erinoimaisesti tavoitteita. Osa ryhmistä oli avannut rohkeasti hyvinkin henkilökohtaiselle tasolle omia ajatuksiaan ja käsityksiään itsestään sekä toisistaan hyvin positiivisessa sekä rakentavassa mielessä. Mielenkiintoista oli myös se, että moni ryhmä valitsi sellaisen työtavan tai materiaalin (esim. savi), jota he eivät olleet ollenkaan tai vain vähän työstäneet aikaisemmin. Oppimisemme laajeni siis myös tähän suuntaan. Näissä tapauksissa oppilaat ensin selvittivät työmenetelmät, materiaalit ja välineet sekä saivat konsultointia asiantuntijalta (kuvataiteen opettajalta), joka vieraili luokassamme.

Rantakylä 38

Kuva Mikko Mäntyniemi

Arviointi

Oppilaat arvioivat tavoitteiden eri osa-alueita 1-5 -skaalalla ja jokainen teki tällä kertaa arvioinnin yksin. Jopa yllättävän selkeästi esille nousi se, miten yksimielisiä ryhmäläiset olivat ryhmiensä toiminnasta ja miten he olivat kokeneet oppimaansa. Vain kahdessa ryhmästä kymmenestä oli eriäviä mielipiteitä ryhmän työskentelyn onnistumisesta ja näissä ryhmissä oli myös hajontaa tavoitteisiin pääsyissäkin.

Ryhmässä toimimiseen ja omiin tunteisiin liittyvät tavoitteet olivat oppilaiden arvioinneissa nousseet korkeiksi.

1= tavoite ei toteutunut ollenkaan, 5= tavoite toteutui todella hyvin

  • Väite: Osaan toimia keskittyneesti ja pitkäjänteisesti projektiin liittyvissä asioissa. KA 4,30
  • Väite: Opin jakamaan omia tunteitani ja kokemuksiani. KA 4,09
  • Väite: Osaan toimia ryhmässä, niin että ryhmämme työ etenee. KA 4,65
  • Väite: Eksyimme välillä tekemään muita asioita (esim. pelaamaan, höpöttämään muista asioista). (1= samaa mieltä, 5 = eri mieltä) KA 4, 26.

Vähän heikommalle olivat jääneet sanoihin ja median vaikutukseen omassa elämässä liittyvät tavoitteet.

1= tavoite ei toteutunut ollenkaan, 5= tavoite toteutui todella hyvin

  • Väite: Opin uusia sanoja ja niiden merkityksiä. KA 3,30
  • Väite: Opin tarkastelemaan mitä merkitystä eri medioilla on minun elämässäni. KA 3,22

Kuva Mikko Mäntyniemi

Sanallisesti oppilaat kommentoivat mm. seuraavasti:

Ryhmänä oli todella kiva tehdä projektia.Opin kuuntelemaan toista ja annoin muidenkin päätää asioita projektiimme. Hankalinta oli se kun piti kirjoitaa muista ja itsestään.

Tämä oli hauskaa! Varsinkin kun olin kaverin kanssa. Hieman hankalaa oli toteuttaa tavoitteita :(. Opin/Näin millaisena kaverini minut tuntevat ja näkevät. Helppoa oli toteuttaa projektia, kun V ei torjunut (melkein) mitään, ja hänen ideansa olivat hyviä :)!

Tämä työ oli todella hauskaa ja helppoa.Opin paljon asioita H ja T kanssa.Mikään ei juurikaan ollut vaikeaa vaan kaikiki meni oikain helposti paitsi että joskus oli vaikea saada kaikki tavoitteet ja tälläset esiin siinä videossa.

Tapa oli kiva. Opin hyvin paljon eri asiota ja varsinkin sanoja paljon. Hankalaa oli kertoa hyviä asiota itsestä. Helppoa oli keksiä dokumenttiin asiota.

Kiva tehtävä opin tekemään ryhmässä samaa työtä samaan aikaan. Hankalaa oli valita hyvistä ehdotuksista työ. Helpointa oli sen luominen kun sai olla samassa maassa minecraftissä.

Opettajana sivusta seuraten totean, että oppilaat ovat osanneet hyvin arvioida omaa oppimaansa. Tiettyjä kriittisiä pisteitä tällaisessa projektissa on aina tehtävänannon selkeys, ryhmien ohjaaminen projektityössä sekä esimerkiksi käsitteiden oikeellisuuden ymmärtäminen. Tämä taas näyttää suuntaa taas sinne tiedonhaun ja -rakentamisen opetteluun ja kriittisen tiedontarkasteluun.

Olen ylpeä oppilaistani. Ja kolleegaa lainatakseni: ”Kyllä se lämmittää sydäntä, kun oppilaat alkavat innostuneesti tehdä hommia”. Siitä tietää onnistuneensa, kun ei tarvitse kuin ohjata hellävaroen pysyttelemään suurinpiirtein turvallisella polulla ja parhaimmillaan ihan vähän suitsimaan hillitöntä intoa, jotta ei koulun talous tai maapallon ekosysteemi räjähtäisi idean tullessa toteutukseen.

Kuva Mikko Mäntyniemi

Kuva Mikko Mäntyniemi

Oppilaiden palaute kertoi aika suoraan sen, mitä meiltä koulussa joskus tuppaa unohtumaan; tekeminen, luova työskentely, oppiminen oli kivaa. Ja kun oli kivaa, upposi tekemiseen (flow) eikä ollut tarvetta eikä edes halua eksyillä tekemään mitään muuta. (Lue padeilla vapaata aikaa käytössä, kukaan ei kyttää ja huohota niskaan vaan voisi ihan vain hommata omia juttuja ja ”tekaista” vaaditut asiat).

Antoipa taas ajattelun aihetta opettajalle.

Kuva Mikko Mäntyniemi

Kuva Mikko Mäntyniemi


3 kommenttia

Motivointi?

Puhuin aiemminkin motivoinnittomuudesta, ettei tarvitse keksiä kikkakolmosia, kun oppilaat syttyvät tai on tarve selvittää / saavuttaa jotain.

Nyt en malta odottaa hiljaa ensi viikkoa ja projektimme loppua…

Pääsin seuraamaan tiistaina Anu Liljeströmin tulevan väitöskirja-artikkelin pohjustusta. Anun työ liittyy design suuntautuneeseen pedagogiikkaan  ja aiheeseen voi tutustua mm. artikkelissa ”Design-Oriented Pedagogy for Technology-Enhanced Learning to Cross Over the Borders between Formal and Informal Environments”, (Vartiainen, Liljeström, Enkenberg).

No siitä se idea sitten lähti…Photo 17.4.2013 10.26.22

Halusin kokeilla meille eri tavalla avointa tehtävää. Mietin ikätasolle (4.lk) sopivaa muotoa tehtävälle ja päädyin siihen, että annan oppilaille aiheen, tavoitteet, tuntimäärän sekä yksinkertaiset projektityön ohjeet.

Aiheena meillä on ”Ihminen, minä ->me”.

Tavoitteet kaivoin OPSista, oppiaineista äidinkieli, matematiikka, uskonto, kuvataide. Ja nimenomaan tavoitteet. Sisällöt olisivat ohjanneet oppilaiden toimintaa jopa liikaa. Kävimme tavoitteet  läpi ja avasimme hankalimpia käsitteitä (media, ilmaisu, esteettinen) yhdessä.

Aikaa työhön on käytössä kuusi oppituntia. Kotona saa painaa menemään niin paljon kuin sielu sietää.

Projektityön ohjeet: 1. Ideariihi, 2. Jatkojalostus, 3. Suunnittelu, 4. Toteutus …. 5. Arviointi ja alusta taas.

Pelkäsin tehtävänannon hetkeä, mitä jos oppilaat eivät syty idealle? Mitä jos joudun motivoimaan (ei ollut ajatustakaan asiasta, perinteisen uhkailu-kiristys-lahjonta-linjan ulkopuolelle).

Suurin ongelma ensimmäisen viiden minuutin aikana oli ”Mitä me oikein TEHDÄÄN??” Kunnes joku tajusi yhteisen Todaysmeet-ideariihen alussa ”Nythän me keksitään sitä tekemistä”. Photo 17.4.2013 10.26.16

Ideariihi tuotti parikymmentä ideaa toiminnasta ja niistä pieniin ryhmiin jaetut oppilaat saivat lähteä jatkojalostamaan omaa ajatustaan asiasta.. Alkoi heti tapahtua. Ymmärsin hiljetä ja vetäytyä sivuun sekä antaa 25 oppilaan luoda.

Tällä hetkellä meillä on käytetty 4/6 oppituntia; ryhmät ovat tehnet savitöitä (osa ekaa kertaa elämässään), rakentaneet minecraftissa parkour-maailmaa ja unelmakoulua, huvipuistoa ja metrorataa, tehneet jättikokoisia animaatiohahmoja, piirtäneet itseään ja toisiaan, kuvanneet dokumentteja elämästään kotona ja koulussa.

Osa ryhmistä on tullut luokseni kertomaan olevansa valmiita, olen kehoittanut arvioimaan tavoitteiden mukaisesti työtä ja parantamaan sitä (Kiitos tästä sloganista Mikolle :)). Kaikki ryhmät ovat palanneet työnsä pariin, vapaus luoda omaa ”mitä ikinä haluaa” on tarjonnut loistavan mahdollisuuden luovuuteen ja samalla opitaan, ettei alisuoriuduta, kun vielä pystyisi parempaan.

Oppilaat dokumentoivat myös projektejaan, nämä dokumentit ovatkin sitten mielenkiintoista nähtävää. Pääsin jo kurkkaamaan erääseen videoituun keskusteluun aiheenvalinnasta ja sepä olikin opettavaista myös opettajalle.

Projektin lopuksi  oppilaat esittelevät tuotoksensa ja arvioivat itse tavoitteiden saavuttamisen tasonsa. Odotan ensi viikkoa lähes malttamattomana.

Miten tämä liittyyy opetusteknologiaan tai ipadeihin? No, ihan totaalisesti. Yksikään ryhmä ei jättänyt teknologiaa toimintansa ulkopuolelle. Se on mukana tavalla tai toisella. Teknologia on uinut meidän elämään ja arkeen.

Ja se motivointi.. ai mikä? Lähti kuin hauki rannasta…