MoMi – Mobiilisti Mikkelissä

Mobiilia oppimista kehittämässä


Jätä kommentti

Minecraft… eiku Growtopia

Nyt viedään opettajaa kuin pässiä hihnassa.

Meillähän on siis pelattu Minecraftia ja aiheesta kävin vetämässä pajaa Mikkelin opettajien omassa VESO-päivässä. Olen itse siinä pelissä jo nykään melkein kartalla. Tiedän suurinpiirtein mitä, miten ja missä… vaikka ei vieläkään ole kuin aavistus siitä kaikesta, miten sitä voi oppimisessa hyödyntää. Kuten vaikkapa tämä ällistyttävä seikkailuelokuva-jatkokertomus, josta löysin heti loistavia ideoita tarinankerronnallisuuteen yms. liittyen.

Veso-pajan slidet löytyvät täältä.

Mutta nyt on uusi hiphop ja pop. Uusi neloseni on railakkaalla innolla heitellyt eteeni mielenkiintoisia ideoita ja tänään aamulla minulle esiteltiin Growtopian hyödyntäminen yhdyssanojen opiskelussa. Sankarit aloittivat viime viikolla Kahootin tekemisen yhdyssanoista, mutta äkkäsivät sitten, että tänhän voi tehdä kivemmin Growtopiaan. Ihan vähän yllytin ja kyselin, että voisiko sinne tehdä maailman, jossa koko luokka voisi toimia.. Jep, meillä on nyt oma Growtopia-maailma, jossa luokkalaiset voivat toimia ja tavata vapaalla ja koulussa.

Opea ohjattiin ja puettiin, varusteltiin ja tukkakin laitettiin päähän, jotta olisi asiallisen näköinen.. arvanette varmaan, ettei opettajalla ole juurikaan aivastusta miten peliä pelataan, mutta alla olevasta videosta voinee arvata, miksi tämä ope jäi kiinni pelin ideaan.


Jätä kommentti

Heijoe Mikkelin torilla

Tunnustaudun heti erilaisten mobiilien pelien, sellaisten oikeasti tyyppejä liikuttavien, paikkatietoon perustuvien kikottimien ja vekottimien suureksi faniksi. Niissä on potentiaalia, sellaista, jota ei vielä tiedetäkään. Etenkin jos oppimista ajattelee.

ITK:ssa kävin kuuntelemassa Erosen Lassen ja Kimmo Kotron Heijoe -kehittelystä ja jo salissa istNäyttökuva 2014-5-14 kello 23.12.50uessa laitoin sähköpostia ja kerjäsin kokeilutunnuksia, jotka sainkin… Joten…

Olimme luokan kanssa taas liikekannalla, kaupungin kulttuuripolku kutsui meidät Suur-Savon museolle ja yhdistimme tähän kaupunkisuunnistuksen.

Sunnuntaina pohdin rasteja kasaan idealla vesi kaupungissa ja toisaalta myös tavoitteena tutustua kotikaupunkiin myös historiallisesta näkökulmasta. Kulttuuriperintökasvatuksen hanke on meillä rakentanut hyvää matskua, mm. valmiita videoita, joita hyödynsin mm. toritehtävään: ensin katsottavana oli klippi Mikkelin torin historiasta ja markkinaelämästä. Tämän jälkeen oppilaat tekivät omasta näkökulmastaan esittelyvideon torilla, enkkuakin sai käyttää

Matematiikkaakin yhdisteltiin laskemalla Urheilupuiston vesiesteen tilavuutta ja kuinka pitkän matkan joutuisi tallaamaan, mikäli vesiesteen täyttäisi 10 l ämpärillä toiselta puolelta kenttää. Vesitutkimuksia tehtiin Kirkkopuiston suihkulähteellä ongelmana ”voisiko lähteen vettä juoda?”. Naisvuorella tutustuttiin tornin historiaan ja mietittiin miten torni liittyy veteen. Lisäksi tietenkin otettiin Vaeltaja-patsaan kanssa selfie.

kirkkopuistoKirkon juurella olevassa puistossa tutkittiin kaupunkiluontoa ja yritettiin bongailla eri kasvi- ja eläinlajeja. Lisäksi yhtenä tehtävänä tutkitiin vanhaa hautausmaata ja pohdittiin 1800-luvulla haudattujen ihmisten elämää ja sitä, mitä hautakivistä voi heistä päätellä.

Positiivista tässä ähräämisessä oli se, että sain tehtyä koko rastiradan kotisohvalta, asenneltua tehtävät kohdalleen kaupungille ja kasattua samalla lisämateriaalia Heijoen palvelimelle. Toki oli sitten illan kirkastuessa ”ihan pakko” käydä testaamassa parin rastin toimivuutta ihan paikan päällä. Oli jännittävää edetä nuolen vinkkaamaan suuntaan, kohti rastipaikkaa ja odottaa aukeaako tehtävä vai ei. Ja yllättävän palkitsevaa oli nähdä tehtävän aukeavan ruudulle, ihan niin kuin pitkin.

Heijoe oli uusi ja toimiva tuttavuus. Tykkäsin. Ohjeistus oli selkeä ja reittien tekeminen helppoa. Pidän myös siitä, että Heijoe toimii laitteesta riippumatta sekä myös ilman verkkoyhteyttä paikan päällä. Reitti ladataan verkosta laitteelle ja tämän jälkeen tehtävät pompahtelevat auki, kun oppilas tulee rastipaikalle.

Näyttökuva 2014-5-14 kello 23.10.48Meillä tosin tehtäviin tarvittiin nettiyhteyksiä, koska osa tehtävistä oli drivessa, videot youtubessa ja tietoakin sai taas kaivella mistä lähteestä halusi (osa jopa luki Kirkkopuiston infotauluja Google-haun sijaan).

Lisäbonuksena Heijoessa pääsin omalla puhelimella seuraamaan missä parit viilettivät. Tämä ominaisuus tosin hetkittäin bugitti, mutta auttoi kiitettävästi kuitenkin.

Yhdellä oppilaalla oli endomondo träkkäämässä koko ajan ja liikettä tuli päivän aikana yli 12 km. Osa pyörillä, osa kävellen. Ei ihme, että iltapäivällä museolla oli varsin hyvin ja kohtuullisen rauhallisesti käyttäytyvää porukkaa.

Pari huomiota tehtiin oppilaiden kanssa seuraavaa kertaa ajatellen:

– kun Heijoe-appsin laittaa kiinni, niin rastit joutuu aloittamaan alusta. (Säädin reittejä kesken suunnistuksen, jotta tästä ongelmasta selvittiin)

– Rasteja ei voi käydä epäjärjestyksessä. Ei tietenkään, mutta meillä yhteisesti sovittu evästauko sotki järjestyksiä ja osa pareista yritti sitten hyppiä  rastilta toiselle vähän eri järjestyksessä. Tätäkin avitin säätämällä matkalla reittejä Heijoen hallintapuolella.

Heijoe oli miellyttävä ja alkuopettelun jälkeen tosi helppo tuttavuus. Suunnittelin vielä testailevani sitä koulun maastoissa, niin, että oma luokka tuottaa materiaalia (esim. kasvilajit- metsätyypit.. satuhahmo seikkailemassa Juuri siinä paikalla missä nyt olette..), rastitehtäviä ja muut pääsevät sitten seikkailulle.

 

 


2 kommenttia

Syksy menee, talvi tulee, matematiikka pysyy?

Ei kai se ihan vielä mennyt, mutta tosiasia on, että vauhtia on riittänyt koko alku syksyn. Nostan tähän esille muutaman loistojutun matematiikka-syksymme kulusta.

Luokkamme opiskelu on sujahtanut uomiinsa. Tabletit ovat osa meidän arkeamme ja niiden käyttäminen oppimisen välineenä on normaalia toimintaa. Kyllä se motivoi, vielä, yhä edelleen. Uusia pelejä olemme kaivaneet ja etsineet erilaisia käyttötapoja tutuille ohjelmille.

Dragonbox

Videolla vitoset ovat ottaneet juuri Dragonboxin* käyttöönsä ja esille tuleekin hyvin mitä alkoi tapahtua. Osa keksi heti, mitä pitää tehdä ja mitä tapahtuu, osa sitten tuskaili ja haki apua. Ope oli hiljaa ja seurasi taustalla mitä tapahtui. Suurin ongelma nousi esille kysymyksenä ”Miten tämä liittyy matematiikkaan?” Saman kysymyksen esittivät myös seiskaluokkalaiset, kun pelasivat samaa, isommille versioitua peliä. Jäin miettimään, onko matematiikka jotain irrallista kaikesta muusta, niin että jos matematiikan tunnilla pelataan jotain, jossa ei ole numeroita, niin oppilas kokee, ettei tee matematiikkaan liittyviä asioita. Tässä ehkä kiteytyy se perinteinen koulun ongelma; ainejakoisuus ja sen luomat henkiset raja-aidat. Tarpeeksi kun rummutamme pienestä pitäen oppilaiden päähän eri aineiden sisältöjä ja opittavia asioita, niin jo muutaman vuoden kuluttua ei enää osata hypätä ainelaatikosta toiseen. Soveltaminen ja luovuus pitää opetella uudelleen.

Pelasimme tunnin. Ja tulemme pelaamaan jatkossakin. Aivan varmasti. 🙂

* Dragonbox on peli, joka opettaa yhtälöiden ratkaisemista; algebraa, vähän ”toisella tavalla”.

 

Seiskaluokan matematiikka

Seiskojen matikantunnilla olemme hyödyntäneet padeja opiskelussa noin kerran viikossa. Olemme tehneet videolle tehtävien ratkaisuja sekä harjoitelleet ja pelanneet erilaisia pelejä.

Videotehtävien tekeminen oli aluksi hankalaa, Doceri tallentaa pelkän äänen ja näytöllä tapahtuvat asiat, mutta tehtävien ääneen selittäminen tuntui oppilaista aluksi todella hankalalle. Lähinnä ihmeteltiin sitä, että miksi? Miksi minun pitää sanoa ääneen mitä ajattelen. 🙂 No kas, opettajallahan tässä on taustalla tietenkin tavoite ymmärtää oppilaan ajatusmaailmaa, mutta hyödynnämme myös noita videoita toisille jaettuna opetusmateriaalina. Alkuvaikeuksien jälkeen heitin haasteena myös kokeeseen videotehtävän pareittain. Tällä tehtävällä moni osoitti osaavansa enemmän kuin mitä pelkän paperikokeen perusteella olisi näyttänyt.

Mietinkin, kuinka paljon paperikoe yksilösuorituksena, jäädyttää, hämmentää ja vie oppilaan todellisesta osaamisesta kärkeä pois. En tiedä, osalla ei varmasti vaikuta mitenkään, mutta osalla ero oli selkeä tuntiosaamiseen verrattuna.

Mathesis on toinen tuttavuus matematiikan appseissa. Ohjelma sisältää yläkoulun oppiaineksen; teorian ja tehtävät, osan pelillisessä muodossa. Olemme tehneet sieltä harjoiteltavan osa-alueen tehtäviä, ohjeena  ”Valitse se osa-alue, joka on sinulle hankalin”. Muutaman bugin olemme löytäneet, mutta muuten ohjelma toimii ok. Ohjelma ohjaa, antaa palautteen ja näyttää ratkaisut yrittämisen jälkeen. Oppilaat ovat  olleet motivoituneita laskemaan ja harjoittelemaan tälläkin tavalla. Mathesis on enemmänkin oppikirjan vastine kuin peli.

Mielenkiinnosta heitin ohjelman myös vitosille… potenssit ovat jo kuulema osalla hallussa.. teoriaa ei ole luettu, pelkästään kokeilemalla ovat oppilaat lähteneet kaivamaan ratkaisuja.

Olen pähkinyt ja tuskaillut seiskan matematiikan opettamisen kanssa. Tai lähinnä sen kanssa, etten osaa sitä opettaa niin, että oppilaat oikeasti ymmärtäisivät, ajattelisivat ja oppisivat. Löysin Pekka Peuran ja kumppaneiden blogin, jossa purettiin yksilöllisen oppimisen menetelmää auki. Se osuu niin lähelle meillä vitosten kanssa olevaa työskentelytapaa, että suunnittelen pyöräyttäväni seiskan myös tähän moodiin. Teknologia tukee tätä mallia loistavasti.


3 kommenttia

Norjassa asuu myslihärkiä

Hommahan alkoi tästä… etkona oppilaille läpsähti tehtävä katsoa pätkiä Norjaan liittyvistä dokumenteista..


Tehtävä

Ja jatkui koulussa Amazing Race -kisaamme liittyvällä tehtävällä..

Aikaa käytettiin koulussa parisen tuntia rakentamiseen, kotona taas osa teki tunnin, osa kuusi tuntia.. muut siltä väliltä…

Maat esiteltiin toisille ja arvioitiin pareittain. Videolla pätkää norjalaisrannikosta sekä oppilaiden tekemästä arvioinnista.

Ajatuksia.

Motivointina Minecraft oli hurja. Oppilaat tekivät, säätivät ja hioivat maitaan. He myös ottivat selvää Norjaan liittyvistä asioista dokumenttien ulkopuoleltakin, kuten taka-ajatus oli.

Yhteenveto, esittely ja arviointi oli tärkeää. Osalla oli kokonaisuus hyvin hallussa, osalla tietoja pirstaleina. Kävimme läpi yhdessä luontoon, pinnanmuotoihin ja elinkeinoihin liittyviä käsitteitä, tulipa esille norjalaisuutta monessa muodossa.

Tehtävänanto oli tarkoituksella hyvin avoin. Halusin nähdä saavatko oppilaat dokumenteista irti asioita, jotka olivat tavoitteissa. Aluksi ajattelin tehdä heille dokumenttien katselua varten kysymyksiä, mutta luovuin ajatuksesta, koin kysymykset turhan ohjaavaksi ja merkityksettömäksi maan rakentamisen rinnalla. Rakentamisen aikana oppilaiden kanssa oppilaat näyttivät tuotoksiaan ja ohjasin tällöin tarvittaessa tavoitteiden suuntaan.

Arvioinnin oppilaat tekivät pareittain ja mielenkiinnolla seurasin, miten parit keskustelivat ja pohtivat, millaiset pisteet antaisivat toisille eri osa-alueista. Olemme arvioineet paljon tekemisiämme yhteisesti, joten toiminta oli tuttua.

Jatkossa teemme varmasti Minella hommia lisää. Tosin open pitää itseää vähän jarrutella, ettei kuluteta hyvää oppimisympäristöä puhki liialla käytöllä heti alussa.

Suuri toive meillä luokassa on; online Minecraft yhteispeliversio padille. Yhdessä rakentamista arvostetaan ja siitä pidetään. Nyt samassa wifi-verkossa toimalla pystyy työskentelemään samassa maassa. Koulun oma verkko ei edelleenkään jostain syystä tue tätä, joten saimme minun välinein sekä oppilaiden puhelimista aikaiseksi parhaimmillaan 4 langatonta verkkoa, joissa ryhmät pystyivät rakentamaan kimpassa.

Onko winkkari-muksu windows-koneen kädetön vanki?

Tästä voisin tehdä ihan oman postauksensa, mutta asia liittyy niin olennaisena tähän kokeiluumme, joten todistan tässä :).

Jokin aika sitten Facebookin tvt-opetuksessa -ryhmässä käytiin keskustelua siitä, onko merkitystä sillä millä käyttöjärjestelmällä oppilaat opettaa toimimaan.

Ei ole. Piste.

Ai miten niin..

Norjalaisuus vei mennessään ja osa oppilaista teki kovina Minecraftaanija hommia kotona padia monipuolisemmalla windowsin tietokoneversiolla. Kysyin varovasti lupaa tähän antaessani, että saammehan ainakin videota näytille maasta..

– Joo screencam toimii ja voidaan me tuoda koko maakin, jos koulun koneelle saadaan Mine.

– Ööö, joo, asennetaan. (Ope mietti tässä vaiheessa kuumeisesti sitä, saako Minen asentaa omilla käyttöoikeuksilla vai vaatiiko se admin-oikeudet)

No latailtiin peli ensin luokan pc:lle ja se melkein onnistui ilman admin-tunnuksia, mutta ei sitten kuitenkaan. Onneksi luokassa on padien synkkaukseen tarkoitettu Mac Book Air, joka sitten valjastettiin Mine-koneeksi. Tosin perus-winkkarit epäilivät, ettei kone jaksa pyörittää peliä (kun kuulema mäkeillä on siinä ollut ongelmia)…

Tuli torstai ja aamu, sankarit saapuivat tikkuineen kouluun ja iskivät tikun kiinni mäkin kylkeen. Oho, kansiorakenne on erilainen ja hiirikin on asemoitu open hipaisuille. Nou hätä, yksi kaivoi hiiren laukustaan ja ope vähän ohjasi mistä mitäkin löytyy.. ja totesi sitten, ettei ole aavistustakaan miten saisin toisella koneella pelatun pelin maailman tässä näkymään. Työnsin Airin oppilaille ja nostin kädet ylös.

Alkoi ähräys. Meni ruokis, jolloin ähräys jatkui,  3-4 sankaria istui päät yhdessä Airin edessä, oli välillä pc:kin ja padit käytössä tiedonhankinnassa.

Iltapäivän toimintatunnilla sama ähräys jatkui vielä hetken ja minulle esitettiin kysymys: Saako Airin kielen vaihtaa englanniksi, kuulema muuten ei oikein onnistu. Lupasin ja ajattelin, että ilmeisesti suomenkielinen käyttis ei tue peliä. Ajattelin väärin.

Äkkinäiset hurraukset tuuletusten saattelemana ilmaisivat oppilaitten onnistuneen. Uteliaana menin kurkistelemaan selän taakse. Winkkarikasvatit olivat ottaneet haltuunsa omppu-käyttöjärjestelmää reilussa tunnissa… Youtube-videoiden avulla. Se miksi kieli piti vaihtaa oli se, että ohjevideolla ohjeet olivat englanniksi :). Kaverit eivät edes harkinneet kääntävänsä ohjetta vaan vaihtoivat käyttiksen kielen.
Eipä tullut mieleenkään.

Riittävä motivaatio potkaisee itsenäiseen opiskeluun.


8 kommenttia

Creeper ja sen kaverit luokassa

Se näyttää karulle pikselimössölle, on kolmiulotteinen palikkalaatikkopaikka. Siellä voi rakentaa ja räjäyttää, fysiikan lait toimivat, ainakin lähestulkoon normaalisti, paitsi, että voi lentää,  zombejakin on sekä possuja…Miron kuvakaappaus yhteispelissä

Ja se imaisee oppilaat sisäänsä, ”ne” puhuu oudolla kielellä, käyttää hassuja sanoja, hurraa ja riemuitsee, tönii, ohjaa ja jakaa tietoa, opettelee ihan itse, ilman pakottamista, erityistä motivoimista, uhkailua ja kiristystä.. Mitä himputtia täällä tapahtuu?

Meillä pelataan siis Minecraftia. Paljon. Oppilaista kaikki ovat tutustuneet peliin ja suuri osa pelaa ”mineä” vapaa-ajallaan. Paljon. Ensikosketus itselläni peliin oli syksyllä, kun oppilaat tekivät siitä useamman esityksen ja pelin hahmot alkoivat esiintyä tarinoissa ja kirjoitelmissa sekä puheessa. Mutta syttynyt en sille, enkä vieläkään, yksityispersoonana, mutta opettajana olen ihan liekeissä. Useamman pelituokion sivusta seuranneena opettajan ideavalot hälyttävät vilkkuen kirkkaita valoja. Jos joku asia imee noin täysillä mielenkiinnon heittämällä tunniksi tai pariksi, saa oppilaat tekemään yhteistyötä, toimimaan yhteisen päämäärän takia sekä tavoittelemaan lisää osaamista niin hölmöähän olisi jättää tuo mahdollisuus käyttämättä.

Koulullamme on langaton verkko oppilaskäytössä, mutta se on valitettavasti sen verran häilyväinen ja ”turvallinen”, että Mine ei pyöri siinä siten kuin oppilaat toivovat. He haluavat nimittäin pelata yhdessä. Rakentaa samaa maailmaa, etsiä, tehdä toimia yhdessä. Niinpä he ratkaisevat ongelmaa pistämällä pystyyn omia wifi-hotspotteja puhelimistaan tai pyytämällä opea jakamaan padin verkon. Tänäänkin useampi porukka pelasi yhdessä ja luokassa käytiin kuumaa keskustelua kaivauksista, timanteista, aarteista, jäähallien ja kasinoiden rakemamisesta, hotellista, puumajasta.. kuultiinpa hurjia hurraahuutojakin löytöjen ja onnistumisten tapahtuessa (toki myös ärähdyksiä ”älä lyö” :)).

Ja miten oppilaat ovat ottaneet pelissä selviytymisen ja menestymisen taidot haltuunsa..

”Self learning is more powerful than listening to what any teacher has to say”

– Stephen Reid

Kuvakaappaus luokan edmondo-ryhmästä

Kuvankaappaus 2013-3-11 kello 18.58.08

Eipä voi muuta kuin nyökytellä. Motivointi ja keskittyminen on huippuluokkaa yhteistyökykyjen, organisointitaitojen ja sosiaalisen toiminnan kehittyessä jatkuvasti.

MinecraftEdu on jo julkaistu ja sitä on testattu monessa koulussa ympäri maailmaa opetuskäytössä, myös Suomessa mm. Hutun koululla. Lisäksi aiheesta on tehty Wiki, josta pääsee alkuun mm. opiskeltaviin sisältöihin tehdyillä videoklipeillä.

Padeille Edu-versio ei ole saatavilla, joten tavoitteena onkin kokeilla ihan maksetulla Pocket Editionilla ja yhteisellä wifi-verkolla pelin toimivuutta opetuksessa. Keskiviikkona on tulossa päivitys, josta luokan viisaat osasivat vihjailla tulossa olevasta online-versiosta. Tämä helpottaisi teknisesti yhteispelaamista kummasti. Photo 11.3.2013 19.09.51

Mietin oppimiseen Minen käyttöä esimerkiksi..

– Hutun koululla Arto Lohen kokeileman kylän rakentaminen ja siihen liittyvät kyläkokoukset, hommien edistyminen, yhteiskuntaa varten tarvittavat asiat, sopimukset, toiminnot…

Andrew Miller nostaa esille useita hyviä esimerkkejä, joista itse jäin miettimään Minecraftin soveltamista seuraavassa lukupiirissämme. Kirjan maailman luominen peliin, tai pienemmässä mittakaavassa vaikkapa kirjassa esiintyvän rakennuksen/huoneen/ kylän tekeminen.

– Meillä on yllissä menossa  Virtuaalinen Amazing Race Pohjois-Eurooppa, jossa aion hyödyntää ylänköjen – alankojen yms. pinnanmuotojen opetteluun Minecraftia ihan konkreettisesti. Mitä muuta siihen vielä keksisin, en tiedä, mutta ideioita ja vinkkejä otetaan vastaan…

– Matematiikassa on tulossa geometrian jakso…..

PS. Neulojaa ilahduttaa lampaat, joista saa villaa.


2 kommenttia

Kirjastosukellus

Koulumme sijaitsee mukavasti sivukirjastosta lyhyen kävelymatkan päässä, joten vierailu sinne on helppo toteuttaa.

Kuvankaappaus 2013-2-3 kello 19.26.56Kirjasto itsessään tekee loistavaa työtä kirjallisuuskasvatuksen sekä tiedonhaun opettamisen kannalta, mutta halusin tuoda lisäulottuvuutta käytössämme olevalla teknologialla ja samalla tukea oppilaitten monipuolisen ajattelun, oivaltamisen ja keksimisen kehittymistä.

Olimme kahtena peräkkäisenä viikkona pari tuntia kirjastolla, tällöin siellä ei vielä ollut muita asiakkaita, joten saatoimme käyttää rennosti koko tilaa häiritsemättä toisia. Hyvä niin, sillä 25 innokkaasta muksusta lähtee ääntä. 🙂

Teimme sukelluksen kirjastoon. Toteutin tehtävän QR-koodien sekä Googlen lomakkeen avulla. Olin rakentanut Googlen lomakkeelle tehtäviä, joihin oppilaat etsivät vastauksia ja vastaamalla pääsivät etenemään seuraavaan tehtävään.

Tehtävinä oli mm.

– QR-koodien paljastamat videoklipit tuttujen lastenelokuvien trailereihin, ohjaajan haastatteluihin sekä lauluihin. Näihin liittyen piti etsiä teos, ohjaajan nimi ja elokuva, sekä alkuperäinen satuhahmo mm. Disney-elokuvasta Aladdin.

– Yhtenä tehtävänä oli vertailla karttoja. Oppilaat saivat etsiä vanhimman löytämänsä kartan Suomesta (osa kaivoi Olaus Magnusenin piirtämän, osa löysi sotia ennen olevia karttoja) ja verrata sitä uusimpaan mahdolliseen. Eroja ja yhtäläisyyksiä kaiveltiin ja pohdintaan jäi tehtävän jatkaminen herkullisesti syy-seurausten etsimiseen (Tähän emme vielä päässeet).

kartat

– Lisäksi tehtävänä oli etsiä kirjastoluokkia ja kirjoja eri aiheista. Harjoittelimme luokitusjärjestelmän hyödyntämistä ja asioiden löytämistä.

Viimeisenä tehtävänä oli tehdä podcast kirjaston viihtyisimmästä paikasta. Tämä tehtävä on meillä vielä tekemättä, sillä oppilaat viihtyivät niin hyvin aiempien tehtävien parissa, että aika loppui kesken.

Open huomioita

– Tehtäviä oli paljon ja oppilaat syventyivät niihin enemmän kuin ope olikaan ajatellut. Tarvitsemme aikaa lisää.

– Kirjasto kiinnostaa, jo pelkkä siellä olo tuntuu inspiroivan oppilaita tutkimaan, selailemaan ja etsimään asioita, toisaalta he turhautuvat tiedonhaussa, koska uusin tieto on heillä käden ulottuvilla netissä. Tästä pääsemmekin tiedon kriittiseen tarkasteluun sekä mm. siihen, mitä merkitystä on tietää Kankaanpään asukasluku vuonna 2002 tietosanakirjan mukaan ja wikipedian sama tieto 31.12.2012. Oppilaat kyseenalaistivat kriittisesti molemmat tiedot  ja päätyivät lopulta pohtimaan väestömäärän muutoksen syitä.

– Parityöskentelynä homma toimi hyvin, isommilla ryhmillä olisi lähtenyt käsistä. Toiminnallisesti parit käyttivät toista padia vastaamiseen lomakkeelle ja toista etsintään ja kuvaamiseen.

Photo 24.1.2013 9.39.57 – QR-koodien kautta lomakkeen avaaminen oli huono idea. Lomakkeen vastaukset katosivat kun lukija palasi skannaustilaan. KAnnattaa siis avata lomake ihan selaimella osoitteesta. Itse käytän paljon bit.ly-osoitteita helpottaimaan kirjoitettavuutta.

– Lomakkeen käyttö toimi, mutta jatkossa kannattaa miettiä, onko jokainen tehtävä oma ”lomakkeensa” jolloin vastaus lähetetään tehtävä kerrallaan, eikä vasta lopussa kaikki. Näin ei kaadu maailma ja masennu innokas mieli, jos käy vahinko kesken kaiken.

– Lisää pelillisyyttä, toiminnallisuutta, löytämisen iloa voisi kehitellä helposti. Näen jo sieluni silmin qr-vihjeitä ympäriinsä piilotettuna, ne johtavat paikasta toiseen, ohjaavat tehtävien tekemistä oppilaiden kaivautuessa syvemmälle ja syvemmälle kirjallisuuden ja tiedon maailmaan.